Pessimisti ei pety, valitettavasti olin tällä kertaa optimisti. Ei kannattanut.
Erittäin huono päivä, kaikki menee suoraan sanotusti päin vittua.
1. En saanut edes Peironilta kesätöitä. En tiedä enää yhtään mitään mitä tehdä. Äiti käski soittaa isälle, kun se tuntee niin paljon kaikkia täältä, keneltä voisi jotain töitä kysellä, mut en tiiä...
2. Tuli mutkia matkaan Annan ja Veeran mahdollisuuksista päästä Lukko-risteilylle.
3. Se matikan koe...
4. Aamupojat eivät tulekaan lallikselle, odotin niitäkin niin innolla.
Tiiättekö, se on maailman kamalin tunne, kun odottaa jotain, mistä on ihan varma, mutta sitten joutuukin vaan pettymään. Joka ikinen kerta.
En jaksais oikeesti enää yhtään mitään, mulla on niin angstifiilis. Oon niin pettynyt. En haluaisi mennä kouluun huomenna, haluaisin vaan maata sängyssä koko päivän verhot kiinni, enkä haluaisi kuulla kenestäkään yhtään mitään.
Tapahtuukohan kaikki jostain syystä, että tällekin olisi joku tarkoitus? En usko.
Mua ei oikeesti enää kiinnosta, kaikki tuntuu niin turhalta tänään.
En ees jaksais kysyä enää töitä mistään, kun tuntuu et mikään ei onnistu ja aina vaan joutuu pettymään kaikkeen.
Antti Tuisku - Rukous
Laulu, johon en kyllästy ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti